Asioita minusta, joita et ehkä tiennyt

Olen tehnyt jonkinlaisen listan aiemminkin, mutta ajattelin, että ehkä te lukijat saatte hieman enemmän irti minusta tällaisen postauksen ansiosta. Tässä on siis lista asioista, päätelkää nyt sitten itse onko ne hauskoja, outoja vai mitä. Faktaa ne silti on.

  • Minusta ei kuulemma aina saa selvää, että aivastanko vai yskäisenkö.
  • Olen kieltäytynyt kummiudesta.
  • Kaikkien ovien on oltava aina kiinni. Jos Mies on jättänyt astiakaapin auki, minun on pakko nousta vaikka sohvalta ja käydä laittamassa kaapin ovi kiinni. Avoimet DVD-kannet ja muut saman tyyppiset häiritsevät myös.
  • En juo teetä samoista kupeista, mistä juon kahvini.
  • Olen säveltänyt yläasteella yhden biisin luokan näytelmään. Meidän musamaikka hävitti sen ainoan version siitä sävellyksestä eikä sitä ikinä löytynyt. Mietin pitkään miltä tuntuisi, jos yhtäkkiä kuulisin sen biisin radiossa. Enää en tosin muista miltä se biisi kuulosti.
  • En osannut pienenä sanoa sanaa ”käpy”. Sanoin aina päpy. Suklaa oli sutoli.
  • Olin ekalla tai tokalla luokalla, kun olin ihastunut luokkalaiseeni Timoon. Osoitin ihastukseni ostamalla hänelle hiiren.
  • Timo ei voinut pitää hiirtä, joten kuljetin hiiren salaa kotiin. Hiiri sai nimekseen Hiili ja se oli ensimmäinen hiiri meidän kahdeksastatoista.
  • Osaan lukea tekstejä väärinpäin. Mitenkäs mä tän selittäisin… Lapsena aamupalapöydässä äiti yleensä luki päivän lehteä minua vastapäätä ja yritin hahmotella tekstejä pöydän toiselta puolelta. Jonkin ajan kuluttua tajusin, että osasin lukea jo nopeammin kuin eilen tai viikko sitten. Näin ollen esimerkiksi lääkärillä käydessä, työhaastatteluissa ja vastaavan laisissa vastakkain istumisissa osaan helpommin vakoilla pöydällä olevia papereita oudon taitoni vuoksi.

asioita

  • Sain ensimmäisen kännykkäni hieman ennen kuin täytin 15 vuotta. Pärjäsin ihan hyvin siihen asti ilman. Jonkin verran käytin isäni kännykkää, mutta harvoin. Koulu oli viereisellä tontilla enkä varsinaisesti harrastanut mitään, joten kännykälle ei ollut tarvetta. Eka kännykkäni oli Nokian 3310 ja parhaat muistot liittyvät kännykän alkuaikoihin. Meidän luokalla oli sinä kesänä jäätelökioski ja luokkakaverin kanssa jaettiin työtehtävät sen perusteella, kumpi sai enemmän omenoita matopelissä. Mä hävisin yleensä ja jouduin pesemään jäätelökauhat.
  • Selvennän hieman tuota jäätelökioskia. Olin musiikkiluokalla ja meidän koululla oli tapana, että rippikoulukesänä musiikkiluokka sai tienata rahaa leirikoulua varten työskentelemällä jäätelökioskilla. Olin meidän luokan yksi ahkerimmista myyjistä parin muun lisäksi ja sen vuoksi saatiin leirikoulurahaa, muutenhan kioskilla työskentelystä ei saatu palkkaa. Tehtiin koulun myyntiennätys (olisi kiva tietää onko joku rikkonut sen) ja ysillä lähdettiin koko luokan voimin Portugaliin.
  • Musiikkiluokan ”ansiosta” osaan soittaa nokkahuilua. Yksi ehkä hirveimmistä soittimista ikinä. Joka hiton kevätjuhla, joulujuhla, mikä juhla tahansa, meidän luokka soitti nokkahuilua. Pyydän anteeksi kaikilta kuulijoilta. Onneksi opeteltiin myös soittamaan muitakin soittimia. Rummut oli mun motoriikalle hankalin.
  • Lapsena nimesin kaikki mun kolme mummia, joita oli siis vanhempieni äidit ja vielä äidin mummi. Äidin mummi oli Vanha-mummi, koska, no, se oli vanha. Äidin äiti sai kunnianimen Pikku-mummi, vaikken oikeastaan ymmärrä mistä se pikku-sana tuli, koska ei se mitenkään pieni ihminen ole. Pidempi kuin äitini ja ihan normaalipainoinenkin. Isän äiti sai nimekseen Maha-mummi, koska sillä oli iso maha. Maha-mummi lyhennettiin jossain vaiheessa ja se oli Mahis. Nykyään näistä mummeista enää Pikku-mummi on elossa eikä häntä sanota enää Pikku-mummiksi. Lempinimi jääköön salaisuudeksi 🙂
  • Kaksi ensimmäistä autoani olivat mummini vanhoja. En tiedä oliko sattumaa, mutta kummatkin niistä oli Toyotoja. Corollan sain 19-vuotislahjaksi ja Carina II:sen ostin reilu vuosi sen jälkeen, koska Corolla päätti irtisanoa itsensä. Corolla oli ihan maailman paras ensiauto. Se oli vuodelta 1986 (jea!) ja siinä oli kasettisoitin. Se oli tarpeeksi huonossa kunnossa, että jos olisin kolaroinut, se ei olisi haitannut.

toyota

  • Liikuttelen suutani, kun luen.
  • Pelkään tietynlaisia hissejä. Vanhoja. Ja myös sellaisia, joiden kori on yhdeltä sivulta auki (eli näkee, kun kerrokset vaihtuvat). Meidän talon hissi on mielestäni ihan kiva, mutta välillä kun se pitää jotain outoa ääntä, pelästyn. Siitä ei ole kauaakaan, kun jouduin kävelemään raput alas, koska hissiä huollettiin. Pelästyin ehkä liikaa, kun näin hissin oven auki eräässä kerroksessa ja näin huoltomiehestä vain jalat.
  • Mulla oli kai joku uskonkriisi yläasteikäisenä, kun yks pääsiäinen seisoin ortodoksikirkossa kaverin rinnalla. Se oli ihan ajanhukkaa. Riparille lähdin evankelisluterilaisena ja sekin oli ajanhukkaa. Olen eronnut kirkosta myöhemmin, mutta en silti sano olevani ateisti. Olen vain pihalla.
  • En syö köyhiä ritareita. Enkä laskiaispullia.

Leave A Reply

Navigate