Taru

10 Posts Back Home

Turvapassi

Kävin työnantajan kustantannuksella Turvapassikoulutuksessa. Turvapassi on SPR:n järjestämä koulutus, johon sisältyy hätäensiapukoulutus, alkusammutuskoulutus ja uhkatilanteeseen liittyvä osio. Mulla ei ollut kahdeksan tuntiseen päivään minkäänlaisia odotuksia. Lähinnä ketutti lähteä julkisilla liikenteeseen, koska kohteessa on huonosti parkkitilaa ja siinäkin muutaman tunnin kiekkopaikka. Meitä oli samasta isosta firmasta erilaisia työntekijöitä ja meitä oli aika reilusti, joku ehkä 50-60 henkeä. Meidät jaettiin kolmeen ryhmään alkuinfon jälkeen ja oma ryhmäni aloitti koulutuksen ensiavusta, jatkettiin mielenkiintoiseen uhkatilanteeseen ja lopulta päästiin sammuttamaan tulipaloja. Ensiapu Hyi, mua ällötti jo ajatus jostain elvyttämisestä! Nuket oli aika pelottavia, isoja ja painavia, mutta niinhän se ihminenkin saattaa olla, haha. Ensiapukoulutus oli kuitenkin todella hyvä, vaikka onhan mulla jotain maalaisjärkeä asioista ja tiedän miten toimia, jos löydän…

40 kysymystä kauneudesta

Otsikko taitaa kertoa kaiken oleellisen tästä postauksesta! Jostain blogista tämän bongasin ja vaikutti kivalta aiheelta, joten oma tämä kysely siis ei ole. Tähän saa vapaasti vastailla muutkin! 1. Kuinka monta kertaa päivässä peset kasvosi? Pyrin siihen kahteen, mutta jos olen ollut meikkaamatta, saattaa illalla jäädä kasvojen pesu. 2. Mikä on ihotyyppisi? Vähän riippuu vuodenajasta! Talvella vähän kuivempi ja kesällä pikkuisen enemmän rasvoittuva, mutta kai se on tavallisemmin sekaiho. 3. Mitä kasvojenpuhdistusainetta käytät tällä hetkellä? Neutrogena ja Erisan. 4. Kuoritko ihoasi? Kasvoja useamman kerran viikossa, vartaloa harvemmin. 5. Mitä kuorintaa käytät? Neutrogena, vartalolle yleisimmin kotitekoista. Ostin juuri kuorintasaippuan, mutta tuoksu lähteekin vaihtoon. Siitä haluan ehdottomasti kertoa myöhemmin lisää! 6. Mitä kosteusvoidetta käytät? Tällä hetkellä käytössä on…

Tatuointihaaveita

Olen nähnyt muiden ihoilla koristeena pari aivan loistavaa tatuointia vanhan tatuoinnin päällä. Itse haluaisin joskus korjata selässäni olevan tatuoinnin, en pelkästään kuvan takia vaan siksi, että se on vinossa (kiitos skolioosin). Selässähän lentelee symmetrinen perhonen, jonka sain melkein 14 vuotta sitten. Eipä silloin pieneen päähäni tullut mieleen, että selkä elää vielä aikuisiälläkin ja näin tasaisesti lentävästä perhosesta tuli vino vuosien myötä. Olen kertonut aiemminkin tatuoinneistani, kirjoituksen voi käydä vielä lukemassa tästä. Muutama vuosi sitten tuli idea jostain pienestä ärsyttävästä linnusta, mieluiten variksesta/harakasta, joka muistuttaisi minua isovanhemmistani, vaarini kun tuppasi sanoa minua harakaksi. Tulikin mieleen, olisiko perhosen päälle haasteellista tatuoida varis, mutta ihan eri tyyppinen, ei siis mitenkään symmetrinen. En haluaisi, että selkärangan päälle tatuoitaisi, mutta se…

Kolme hyvää

Kun ei keksi mitään kirjoitettavaa, on ihan hyvä tarttua blogeissa pyöriviin haasteen tapaisiin kirjoituksiin. Tämä positiivinen haaste löytyykin jo monesta blogista. Päätin tarttua härkää sarvista ja keksiä jotain kirjoitettavaa tämän ansiosta. Kolme hyvää asiaa päivissäni Tietynlainen kiireettömyys. En ole ahtanut kalenteriani täyteen kaiken maailman kissanristiäisiä ja ihan syystä. Jos tiedossa on iltavuoro, yritän alkupäivän vain relata ja tehdä mukavia asioita. Kahvi. Kahvihetket rentouttaa ja pakottaa pysähtymään hetkeksi. Suihku. Mikäs sen mukavampaa tapaa aloittaa päivä tai lopettaa se. Lämmin, raikastava suihku, jonka jälkeen on ihana aloittaa päivä… Tai lopettaa se. Kolme hyvää asiaa minussa Olen helposti lähestyttävä. Näin mulle on ainakin sanottu työelämässä ja sen takia varmaan pärjäänkin asiakaspalvelutyössä. Olen kannustava. Oli sitten kyseessä työkaverin tsemppaus…

Mitä kuuluu 2018?

Kuten olettekin huomanneet, olen ollut tämän vuoden puolella hiljainen. En aio puolustella hiljaisuutta mitenkään. Sanon niinkuin asiat ovat; olen ollut saamaton eikä elämään oikein kuulu mitään ihmeellistä. Olen kuitenkin huomannut, että mitä pidempään olen kirjoittamatta, sitä hankalampaa on avata taas ääni. Joten ajattelin edes yrittää kertoa jotain kuulumisia. Tätä vuotta on kulunut pian neljä viikkoa ja mun mielestä aika on mennyt hirveän nopeasti. Toisaalta tuntuu taas siltä, että aika voisi mennä vieläkin nopeammin. Tämän sanon ihan vain siksi, koska tänä vuonna on jälleen aika matkustaa Jenkkeihin enkä jaksaisi odottaa, että lomalle pääsisi. Mutta mitä siis mulle kuuluu tähän uuteen vuoteen? Meikkipiheys Haha, mikä sana! Mutta juu, tuon loman takia olen alkanut pihistämään näissä mun lempparimeikeissä,…

Boston-korsetti

Sain elämänkumppanikseni noin kolmeksi vuodeksi Boston-korsetin skolioosin takia. Hoitomuotona korsetti on yleinen ja sillä pyritään hillitsemään skolioosia, ei parantamaan. Korsetti oli minulle inhottava mörkö, mutta ilman sitä olisin luultavasti joutunut leikkaukseen. Tämän tekstin avulla haluan kertoa millaista korsettihoito oli ja jos tätä nyt sattuu lukemaan joku nuori, jolla on edessä korsettihoito, lue ihmeessä eteenpäin, saatat saada jotain vinkkejä ja muutakin tietoa. Tämä teksti on jatkoa skolioosista kertovaan juttuun, johon pääset tästä. Korsetti? Korsetti tehdään jokaiselle nuorelle potilaalle omien mittojen mukaan. Korsettia joutuu hieman muokkaamaan ajan saatossa ja sen muokkaaminen ei onnistu ortopedin vastaanotolla. Korsettiin laitetaan pehmusteita, joiden tarkoitus on työntää selkärankaa vastakkaiseen suuntaan. Korsetti on kovaa muovia, mutta koko hökötys ei onneksi ihan hirmuisesti paina. Korsetin…

Skolioosi

Skolioosi, mikä ihme se on? Wikipedia kertoo seuraavaa; Skolioosi tarkoittaa selän ja selkärangan kieroutumaa. Siinä näin lyhyesti kerrottuna. Skolioosia sairastaa 2-3% väestöstä ja osa jopa tietämättään, mikäli selkä ei oireile eikä selkää tutkita tarkemmin. Tavallisin skolioosimuoto on idiopaattinen eli synnynnäinen, rakenteellinen ongelma, joka ilmenee vasta normaalisti kasvupyrähdyksen alkaessa. Minulla todettiin skolioosi juuri näin. Diagnoosi Jo ala-asteella kouluterkkari merkkasi johonkin paperiin lievää kohoumaa selässä kallistuessani kurkottamaan varpaitani. Tähän ei ikinä puututtu ja se harmittaa. Jos olisi, ehkä asiani olisivat tällä hetkellä paremmin, kuka tietää. Diagnoosi skolioosista tuli vähän vahingossa. Kävin ihan jonkun muun asian takia lääkärillä ja äiti pyysi tsekkaamaan kipeytynyttä selkääni, joka oli vaivannut jo puolisen vuotta. Sain heti lähetteen naapurikaupungin ortopedille, joka teki diagnoosin. Diagnoosin…

Onko projekti333:ssa mitään järkeä?

Tutustuin Project333:seen kolmisen vuotta sitten. Mietin miten se helpottaisi elämääni. Project333:sen tarkoitus on helpottaa arkea, löytää oma tyyli ja välttyä hutiostoilta. Numerot kertovat projektista oleellisen; kolmen kuukauden välein vaihdetaan vaatekaapin sisältö, johon kuuluu 33 vaatetta. Kun vuodessa on se neljä vuodenaikaa, se tarkottaisi yhteensä 132 vaatekappaletta. Aloitin Project333:sen kaksi ja puoli vuotta sitten, kun edellisessä työpaikassa tuli tiukempi työvaatesääntö ja tajusin, että mulla oli aivan kamala määrä vanhoja työvaatteita. Kun avasin kotona vaatekaappini, mietin ihan samaa omista arkivaatteistani. Kun aloitin projektia, kirjoitin siitä jutun. Silloin olin tarkka ja laskin oikeasti kaikki omistamani vaatteeni. 33 vaatekaappaleeseen en kuitenkaan ikinä tainnut päästä, oli vuodenaika mikä tahansa. Nyt onkin hyvä aika pohtia, että oliko tässä koko projektissa mitään järkeä.…

Vuosi 2017

Viime vuosien tapaan halusin tehdä yhteenvedon tästä kuluneesta vuodesta. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut vuonna 2017? Tammikuussa flunssailin ja innostuin bullet journalista. Ensimmäiseen bullet journaliin mahtui koko vuosi, lukuunottamatta siis ihan ekoja viikkoja vuodesta. Pete ihmetteli koko bujon tarkoitusta ja halusi mulle sähköisen bujon. No, mun mielestä kirjoittelu, piirtely ja sommittelu ihan tavalliselle paperille on rentouttavaa. Vinkkinä, että kyllä bujoa pystyy ihan sähköisenäkin tekemään ja pitämään. Mulle vihko sopii hyvin. Alkuvuodesta kotiutimme myös uuden sohvan. Helmikuussa kävimme mökkeilemässä ja laivailemassa. On kiva tuulettaa ajatuksia arjesta myös keskellä talvea ja suunnitelmissa onkin viettää ansaittuja lomapäiviä taasen samaisella mökillä. Ja tietysti perinteisesti jäädä taas loskasohjoon jumiin auton kanssa. Se on niin mukavaa. Kevään tullessa työpaikka muutti uusiin tiloihin ja työporukka…

Olen aikuinen avioerolapsi

Sehän ei ole mikään harvinaisuus, että omat vanhemmat eroaa. Peten vanhemmat erosivat Peten ollessa reilusti alle kouluikäinen. Mulla on paljon tuttuja, joiden vanhemmat ovat eronneet. Yksi jos toinenkin perhetuttu ja sukulaiseni on eronnut. Minusta tuli vasta aikuisena avioerolapsi. Kun muutama vuosi sitten entisen työkaverini vanhemmat erosivat, aloin miettimään omia vanhempiani. Työkaverin vanhemmat olivat asustelleet jo hetken aikaa ihan kahdestaan lasten muuttaessa omiin asuntoihin. Vanhemmilla ei tainnutkaan olla enää mitään yhteistä ja rakkaus taisikin olla vain sitä tilanteeseen tottumista. Tajusin, ettei omillakaan vanhemmilla ollut juurikaan mitään yhteistä. Sitten mietin rakkautta. Kyllähän ne rakastaa toisiaan, vai mitä? Kaksi kesää sitten vanhempani tulivat käymään meillä ja toivat tuparilahjaksi ison kasvin. Kasvissa oli yksi kuihtunut lehti ja se kuvasti…

Navigate