Erilaiset juhlat

Mun blogifiidi täyttyi kaikenlaisista valmistujaisista, lakkiaisista ja muista samantyyppisistä jutuista. Oli nättejä kakkuja, kukkamekkoja, ruusuja, lettikampauksia. Mä en ottanut kameraani mukaan meidän reissuun lauantaina, tuona vuoden kiireisimpänä juhlapäivänä. Sen verran kuitenkin kännykän kameraa käytin, että illemmalla Google Maps ehdotteli kuvien lisäämistä paikkatietoihin. No ei kiitos.

Tähän samaan voisi tägätä Valokuvatorstain Kivi-aiheen.

kivi

Meidän lauantai alkoi hiljaisesti ja vikkelästi. En juuri meikannut enkä jaksanut laittaa hiuksia mitenkään erikoisesti. Mies pukeutui valkoiseen kauluspaitaan ja mustaan pukuun. Minä puin saman mekon päälleni, jota käytin oman mummini hautajaisissa. Otin mukaan kortin, johon olin kirjoittanut puolisoni itse kaavaileman muistovärssyn mummolleen ja laukkuun laitoin pikkupaketillisen nenäliinoja.

Autossa matkusti kolme ihmistä, me ja minun äitini, joka lähti mukaan laulutaidoillaan. Haettiin takaluukkuun valkoviolettinen kukkavihko ja anopin toiveesta valkoinen ruusu. Olimme ajoissa liikenteessä, joten päätettiin käydä moikkaamassa vielä puolison mummon vanhempia (yllä oleva kuva) ja ajoimme mummon kodin ohi, jotta äitini näki pian ehkä autioituvan omakotitalon ja sen pihalla olevat mehiläispöntöt. Istuimme autossa parisen tuntia.

Tilaisuus kirkolla oli kaunis ja mummon viimeinen leposija näytti todella kauniilta. Leskeksi jäänyt vaari täytti kirkon mahtavalla lauluäänellään ja lämminhenkinen pappi sulatti kaikkien sydämen. Jätimme mummolle hyvästit ja kiitimme kaikesta.

Muistotilaisuudessa saimme ruokaa, jota mummokin olisi varmasti tarjonnut meille. Vesimeloni antoi ruualle kevyen makeuden ja sitä piti tankata lisää, noin niinku vielä jälkiruuaksi. Tarjoilupöytää koristi iso kukkakimppu, ruokailupöytiä koristi vaaleanpunaiset pienet ruusut.

Pappi luki runon ja äitini lauloi. Vaari lauloi äidin mukana. Laulettiin virsiä yhdessä ja muisteltiin mummon laittamaa kääretorttua ja mustikkapullaa. Hyvinkin erilainen juhlapäivä siis.

ruusu2

Kun mummo oli saatettu viimeiselle matkalle, me aloimme tehdä toisenlaista matkaa. Äidillä oli särkenyt hammasta jo aamulla hänen tullessa meille ja särky oli voimistunut särkylääkkeistä huolimatta. Päätimme jatkaa vielä autoilua sen verran, että kun kotona olimme käyneet vaihtamassa hieman rennoimpiin, veimme äitini Helsingin keskustaan särkypäivystykseen.

Vihdoin, kun hieman ennen yhdeksää pääsimme kotiin iltapalan kanssa, alkoi valmistautuminen seuraavan päivän matkaan. Pikaisesti selasin Instagramin ja Bloglovinin feedin ja mietin, että olipa meillä ollut erikoinen juhlapäivä muihin verrattuna.

Sunnuntaina ajoimme auton laivaan, lastasimme auton juomilla Tallinnan satamassa ja odottelimme taas laivaan pääsyä. Tällä kertaa takapenkillä istui Miehen veli. Odotellessamme pääsyä laivaan, leikimme. ”Laiva on lastattu virolaisilla, laiva on lastattu alkoholilla, laiva on lastattu suomalaisilla.”

Juhlaviikonloppu oli siis takamukselle aika yksitoikkoinen, kun sisälsi niin paljon istumista (harkitsin tänään jopa kävellen töihin lähtöä, oi miksen lähtenyt kävellen…?). Mitenkäs muilla meni juhlaviikonloppu?

Leave A Reply

Navigate