Flunssaa ja bujoa

Arvatkaas mitä. Uusi sohva on ollut viime päivinä todella tarpeellinen, koska flunssa, kuume ja semmoset kivat päätti tulla kylään. Mullahan tää flunssa on kestänyt jo muutaman viikon, ensin on hirveä kurkkukipu, sitten helpottaa päiväksi tai kahdeksi, sitten tulee hirveä yskä ja nuha. Sitten on taas helpompaa pari päivää ja sitten koko rumba alkaa alusta. Töissä on tätä myös liikkeellä ja siellä puhutaankin, että koska ollaan koko ajan eri ihmisten kanssa tekemisissä, tää on ihan normaalia. Joten, voisko sinne töihin hankkia sitten joka vessaan saippuat ja joka nurkalle käsidesipullo?

No, kuuluu tähän flunssakauteen muutakin kuin sairastelua. Sohva on tosiaan kotiutettu ja näyttää kuuluvansa ihan oikeaan perheeseen. Sohvalla ollaan makoiltu ja tsekattu How I Met Your Motheria ja nyt aloitettiin Modern Family alusta, koska eihän siihen uuteen kauteen voi vaan hypätä! 😀 Divaanin sijoittaminen keskelle on ollut ihan loistava idea. Molemmat saa heitettyä siihen jalat (ja Peten jalkapohjia voi kutittaa ukkovarpaalla) ja yks ilta käperryttiin keskelle sohvaa peiton alle niin, että molemmat mahtui divaanille makaamaan. Siinä oli ihan romanttista niiskuttaa yhdessä. Flunssan takia, ei Netflixin ohjelmille.

Tähän flunssailuun on tietysti kuulunut vähän pelaaminen, uudella kännykällä näpertely ja bullet journalista haaveilu. En oikein tiennyt bujosta mitään, mutta asia kiinnosti. Mähän olen pitänyt päiväkirjaa ihan ala-asteesta lähtien ja aikuisiällä on tullut joitain taukoja. Rakastin paperikalentereita ja raapustelin niihin milloin mitäkin. Bullet journal kuulosti vähän näiden asioiden sekoitukselta ja siihen sekaan saisin vielä heitettyä vaikka mitä. Eilen siis innostuin asiasta ja valitsinkin sitten kirjasen, josta tussi paistaa läpi. Voihan kihveli. Nyt mietin, että haenko vaikka Tigerista jonkun perus vihkon tai kirjan, ehkäpä vielä kierresellaisen, mutta ehkä mä ensin katon tuleeko tosta hommasta mitään. Onko sulla bullet journalia?

Tänään kävinkin sitten yksin ruokakaupassa. Juttelin samalla Peten kanssa puhelimessa, kun valitin, että suomalaisessa kurkussa oli toimitusongelmia ja mietittiin, koska käydään seuraavan kerran kaupassa. Piristin flunssaista kotia ostamalla sinne tulppaaneja.

Musta tuntuu, että enköhän mä huomenna töihin jaksa. Kunhan vaan ääni ei petä. Miten mä muka voisin olla vähäpuheinen töissä?

Leave A Reply

Navigate