Kesälomamuistoja

Mun vanhemmat on ollut ihan perusduunareita koko elämänsä. Me ei oikein ikinä matkusteltu missään. Käytiin välillä Tukholman risteilyllä ja Viroa ollaan nähty useampaan otteeseen koko perheen voimin. Me päästiin perheen kanssa ”kunnon” ulkomaanmatkalle vasta, kun olin 18-vuotias ja otimme suunnaksi Thaimaan. Se ei kuitenkaan ole paras lomamatka, joka tehtiin perheen kanssa. Ainakaan mun mielestä.

Ihan parhautta on olleet ne kesät, kun ollaan lähdetty kiertämään Suomea. Ollaan matkustettu pakettiautossa ja asuntoautossa. Ollaan vietetty yöt äidin tädillä, junassa, pakettiauton takana ties missä keskellä ei mitään, teltassa hyttysten syömänä ja joskus jopa hotellissa. En ikinä edes kaivannut mitään ulkomaanmatkoja, vaikka naapurit ja kaverit kävi joka kesä Kreikassa ja ties missä päin Eurooppaa ja vähän pidemmälläkin.

Näistä reissukesistä on aikaa parisenkymmentä vuotta (voi apua, mä oon vanha!) enkä tietysti voi tarkkaan muistaa missä ollaan oltu minäkin vuonna, mutta koska mielestämme ekalla reissulla ajelimme pakettiautolla, on muistoja hieman helpompi yhdistää, jos muistaa missä autossa on istunut (tai nukkunut).

Muistojen yhdistämisessä on auttanut isän varastosta haetut vanhat koulukirjat, joiden seasta löytyi viidennen luokan kirjoitusvihko, johon olin luonnostellut kesän tapahtumat ja vieläpä tarkempi mind map otsikolla ”Reissu keskisuomeen ja takaisin”, juurikin noin kirjoitettuna. Ja mikä ihana sattuma, samoihin aikoihin sain äidiltä kuvia skannattavaksi ja mitäs muuta sieltä löytyikään kuin näitä reissukuvia! (Ja juurikin skannauksen takia laatu on mikä on…)

Yöjunalla matkustaminen Ouluun, oli hurjan jännää ja siistiä!

Vierailu äidin tädin luona Kuhmossa, jossa savustettiin kalaa rannalla ja rannalla vieraili myös joutsenia.

Pyhännällä hyttysten syömänä. Isä näytti miten hyttysen purema ei jää kutiamaan, kun antaa hyttysen imeä rauhassa verta. Hyttynen pullistui eikä jaksanut enää lentää imemänsä veren kanssa.

Isoa Suomen autoilijan karttakirjaa lueskellessa. Eipä nykypäivänä tuollaisia tarvitse kantaa mukana…

Asuntoautossa kulki mukana mun ja pikkuveljen pyörät, joilla päästiin tsekkaamaan leirintäalueita tarkemmin.

Kastautumiset ties miten monessa järvessä ja Perä- ja Selkämerellä.

Huvittelut Jukujukumaassa, Wasalandiassa ja elämykset Ähtärissä, jossa pääsin ratsastamaan ponilla!

Kouluvihkossa yhden kesän kertomus on todella vaillinen, mutta loppuu ihanasti sanoihin ”— huoneessani oli niin hiljaista, että kuulisi nuppineulan putoavan lattialle”. Aika hyvä, koska makuuhuoneen lattia oli muovia 🙂

Suomessa on edelleen paljon nähtävää! Kotimaanmatkailu kuumottaa…

2 Comments

  1. Aivan ihania kesämuistoja! Nuo lapsuuden kotimaan reissut ja asuntoautomatkat ovat olleet kyllä aivan parhaita 🙂 Suomessa tosiaan nähtävää riittää – vaikka kotimaan matkustelua on tullut harrastettua koko ikä, niin edelleen on näkemättä paljon paikkoja!

    • Taru Reply

      Olisi kiva kuulla myös sun lapsuuden kesistä ja reissuista! Eihän sitä tiedä, jos kotimaanmatkailu veiskin sydämen ja ulkomaat himottais jatkossa vähemmän 😉

Leave A Reply

Navigate