Kun kaikki ei mene kuin Strömsössä

Jos jotain hyvää, niin jotain huonoakin. Täytyy välillä olla pessimisti.

Loppiaisen takia tää viikko on tuntunut jotenkin tynkäviikolta eikä perjantaina ollut perjantaifiilistä. Olin kuitenkin tyytyväinen siitä, ettei lauantaina tarvinnut lähteä töihin. Odotin salaa inspiroivaa blogilauantaita ja hyvää lenkkeilysäätä ja ehkä vähän kirppistelyä.

Mut ei.

Mulla oli perjantaina illasta pieni päänsärky, jonka ajattelin johtuvan vain vähäisestä veden juonnista (sen siitä saa, kun töissä heittää vanhan juomapullon roskiin, ennen kuin on hommannut tilalle uuden). Otin ennen nukkumaanmenoa Buranan ja nukuin vähän kehnosti. Heräsin aamulla kauheaan päänsärkyyn ja päädyin nopeasti takaisin sänkyyn, kun olin ottanut migreenilääkkeen.

Puoli kahteen mennessä olin nukkunut, oksentanut jopa mandariinin ja nukkunut vähän lisää. Puoli kahdelta menin suihkuun, jonka jälkeen nousi kammottava nälkä. Mies teki mulle ruisleivän puolikkaan, joka ei kuitenkaan pysynyt sisällä. Otin puoli kolmen aikaa vielä Buranan, söin vähän jugurttia ja nukuin melkein neljään.

Tuntui, että koko hiton päivä oli pilalla saakelin migreenin takia. Koska en oikein ollut saanut pidettyä mitään ruokaa sisällä (paitsi sen jugurtin), lähdimme pienelle happihyppelylle hakemaan mulle mustikkasoppaa, jospa se olisi kelvannut vatsalle. Mustikkasoppa oli hyvää ja vatsakin tykkäs siitä. Happihyppelykin teki hyvää, mutta migreenilääkkeen takia olin tokkurassa loppupäivän ja koomasin sohvalla.

Piti se vapaapäivä sitten viettää noin. Kiitti vaan, pää.

ulkona

Joo, mut ei tää tähän jää. Palataan vähän ajassa taaksepäin. Nimittäin tonne perjantaiaamuun, kun mistään päänsärystä ei ollut tietoakaan. Olin heittänyt Miehen aamulla töihin ja kun odottelin kynsihuoltoon menoa, kävin Kontissa. Salaa toivoin löytäväni talvikengät, koska ainoat talvikengät mitkä mulla on, on liian isot ja ne on saappaat. Joudun aina tunkemaan sinne villasukan ja välillä se on jo liikaa.

Pengoin ensin kirjavalikoiman, koska musta on vähän tuntunut, että oon kasvanut ulos mun lempparikirjoista. Löysin pari kivan oloista ehdokasta ja yhden opuksen, jonka voisin esitellä teille myöhemmin. Kannoin kirjoja mukanani ja käyskentelin Kontissa katsellen kenkiä. Bongasin yhdet melko rumat, mutta ehkä oikean kokoiset kengät. Huomasin pienen laatan kengässä ja tajusin, että nehän on GoreTexit. Vedin kengät jalkaan. Täydelliset. Aivan mahtavat. Kaupat tuli.

Vaihdoin kengät, kun lähdin kynsihuoltoon. Olin taivaissa. Kengät tuntui todella hyviltä, näytti ehkä vähän mummomaisilta, mutta viis siitä. Varpailla ei ollut kylmä ja askel tuntui kevyeltä, toisin kuin saappaissa. Kehuin löytöäni töissä ja hehkutin kuutta euroa. KUUDELLA EUROLLA GORETEXIT! Kynsihuollon jälkeen lähdin töihin ja odottelin kymmenen minuuttia kahdenkymmenen asteen pakkasessa junaa (juu, kävin junalla kynsihuollossa) ja oli pirun kylmä. Paitsi varpailla!

 

goretex (1)

goretex (3)

Ilo uusista kengistä kuitenkin loppui lyhyeen, sillä tänään lähtiessämme taas pienelle happihyppelylle jotain hemmetin outoa tapahtui…

goretex4

Siis ei, ihan oikeesti, ei! Toi pohja vaan mureni! Perkele sentään. Ei näin VOI käydä! 🙁 No, huomenna aion mennä suutarin luo ja kysyä mahdollisesta korjauksesta.

Että semmosta tähän viikonloppuun. Onneksi voin kuitenkin olla vähän optimisti. Tuli ainakin ulkoiltua ja edes yhden kerran uusilla kengillä. Tänään syötiin hyvää salaattia. Ulkona on kaunista. Aloitin uuden kirjan lukemisen. Uudet kynnet on kivat.

KYNNETtammi

Miten muilla on mennyt viikonloppu?

Leave A Reply

Navigate