migreeni

6 Posts Back Home

Toukokuun kuulumiset kuvina

Lämmin toukokuu helli meitä niin, että kuukausi hujahti nopeasti. Olin vappupäivän töissä aamuvuorossa ja matkalla näin melkein 30 taksia ja jonkun pariskunnan hoipertelemassa kehäykkösellä kenties matkaamassa seuraavalle bussipysäkille. Ei niin fiksua kävellä motarilla. Toukokuussa otin käyttöön huhtikuun puolella ostetun farkkupaidan, kuva on tässä ja nyt. Hauska vaate, joka on tullut heitettyä päälle jo useampanakin päivänä. Viimeksi eilen, kun päikkäreiltä nousin pikapikaa hakemaan Peten töistä. Toukokuussa löysin myös kaksi vuotta sitten rikkoutuneiden sandaalien tilalle en vain yhdet, vaan kahdet sandaalit. Hups. No, toiset sentään löysin kierrätyskeskuksesta. Ja ostin myös vihdoin uudet farkkucaprit, vaikka shortseja olisin halunnut. Tajusin vain, että tykkään capreista ehkä kuitenkin enemmän. Toukokuussa käytiin myös mökillä, kun mulle sattui yksi hieman pidempi vapaarypäs. Pete…

Unohdetaan otsikko

Edellisestä julkaisusta on kymmenen päivää. Kymmenen! En voi mitenkään selitellä tätä hiljaisuutta fiksuin tavoin. Voin nöyränä myöntää, ettei oikein ole ollut kerrottavaa ja kun tietokoneen ääreen olen istahtanut, olen istunut pöydän toiselle puolelle, miehen koneen ääreen. Miksi? Olen pelannut. Mies päätyi ostamaan RollerCoaster Tycoonin pikkuveljen Planet Coasterin ja sitä on tullut pelattua, öhm, tarpeeksi paljon. Mun koneella tuota peliä ei pelata, koska, no, peli vaatii koneelta aika paljon. Käytiin jopa yks ilta hakemassa Petelle tietokoneeseen uusi näytönohjain, joten pelielämys on vieläkin parempi. Mitään peliarvostelua en nyt ole tekemässä, mutta onhan Planet Coasteria pakko kehua. Musiikki jää asumaan korvaan, pilkunviilaus on loputonta ja mä vaan yritän malttaa olla rakentamatta koko aluetta täyteen, ainakaan heti. Teen omat…

Hiljaiseloa

Heippa tyypit! Jälleen pyytelen anteeksi hiljaiselosta, mutta voitte miettiä, onko kyseessä laiskuus, saamattomuus, täysi kalenteri vai kenties rikkinäinen läppäri. Synttäripäivä meni oikein mukavasti ensin lounastellessa pienellä porukalla ja vielä illalla vanhempieni kanssa käytiin ulkona syömässä ja testailtiin ilmalla täytettävää banaanipetiä, tuolia. Äiti halus yhteiskuvia ja sittenhän niitä otettiinkin oikein urakalla. Lisääkin olis voitu ottaa, koska useissa kuvissa tarkennus oli jossain ihan muualla. Osasta kuvista tuli vähän huono olo itelle, kun tajusin, että äiti on laihtunut sen verran, että mä taidan olla kohta isompi kuin se. Jessus nyt oikeesti lenkille, Taru! Äiti on aina ollut eräänlainen esimerkki siitä, että millaiseksi en halua kasvaa. Kirjaimellisesti. Oli tietysti hirveen fiksu ottaa kuvat vatsa täynnä ja vieläpä valkoinen paita päällä,…

Valokuvatorstai – Symmetria

Symmetrisyys. Olishan vapaapäivänä löytynyt muutakin kuvattavaa, kuin nämä arjen helpottajat. Keksittekö, minkä olen kuvannut? Ikea-fani luultavimmin tunnistaa nämä. Tai olet ehkä bongannut tällaisen vieraillessasi jossain. Tänään on ollut hurjan kaunis päivä ja aloitin siitä iloitsemisen migreenikohtauksella. Onneksi tosiaan oli vapaapäivä, ettei tarvinnut ottaa vieläpä palkatonta sairaslomaa. Puolen päivän aikaan heräsin, kun viereisellä rakennustyömaalla räjäyteltiin. Sieltä ei muuten löydy symmetriaa ollenkaan. Ehkäpä sitten, kun rakentaminen alkaa?

Kun kaikki ei mene kuin Strömsössä

Jos jotain hyvää, niin jotain huonoakin. Täytyy välillä olla pessimisti. Loppiaisen takia tää viikko on tuntunut jotenkin tynkäviikolta eikä perjantaina ollut perjantaifiilistä. Olin kuitenkin tyytyväinen siitä, ettei lauantaina tarvinnut lähteä töihin. Odotin salaa inspiroivaa blogilauantaita ja hyvää lenkkeilysäätä ja ehkä vähän kirppistelyä. Mut ei. Mulla oli perjantaina illasta pieni päänsärky, jonka ajattelin johtuvan vain vähäisestä veden juonnista (sen siitä saa, kun töissä heittää vanhan juomapullon roskiin, ennen kuin on hommannut tilalle uuden). Otin ennen nukkumaanmenoa Buranan ja nukuin vähän kehnosti. Heräsin aamulla kauheaan päänsärkyyn ja päädyin nopeasti takaisin sänkyyn, kun olin ottanut migreenilääkkeen. Puoli kahteen mennessä olin nukkunut, oksentanut jopa mandariinin ja nukkunut vähän lisää. Puoli kahdelta menin suihkuun, jonka jälkeen nousi kammottava nälkä. Mies…

Migreenistä ja vähän sieltä välistä

Mulla oli suunnitelmia tälle vapaapäivälle. Olin varannut pyykkituvan aamulle ja ajattelin vähän siivoilla ja muutenkin puuhailla juttuja kotona. Heräsinkin sitten migreeniin ja pyysin Miestä käymään pesutuvalla ja perumaan pyykkiajan. Mies lähti töihin ja mä jäin vällyjen väliin toivomaan, etten oksenna. Kun huono olo paheni, toivoin ehkä vähän kuolemaa, koska migreeni on paskin vieras ikinä. Migreeni mulla on todettu vasta aikuisiällä ja luulen itse, että se on kytköksissä jotenkin stressitasooni ja ihan jaksamiseen. Pahin migreeni mulle on tullut aikoinaan kamalassa stressissä enkä ollut saanut syötyä koko päivän aikana mitään. Sellaista fiilistä en enää ikinä haluaisi. Siinä sitten sängyllä maatessani mietin, että mistäköhän migreeni oli taas tullut. Välillä mua palelsi, vaikka mulla oli päällä pitkähihainen yöpaita ja…

Navigate