ootd

10 Posts Back Home

Toukokuun kuulumiset kuvina

Lämmin toukokuu helli meitä niin, että kuukausi hujahti nopeasti. Olin vappupäivän töissä aamuvuorossa ja matkalla näin melkein 30 taksia ja jonkun pariskunnan hoipertelemassa kehäykkösellä kenties matkaamassa seuraavalle bussipysäkille. Ei niin fiksua kävellä motarilla. Toukokuussa otin käyttöön huhtikuun puolella ostetun farkkupaidan, kuva on tässä ja nyt. Hauska vaate, joka on tullut heitettyä päälle jo useampanakin päivänä. Viimeksi eilen, kun päikkäreiltä nousin pikapikaa hakemaan Peten töistä. Toukokuussa löysin myös kaksi vuotta sitten rikkoutuneiden sandaalien tilalle en vain yhdet, vaan kahdet sandaalit. Hups. No, toiset sentään löysin kierrätyskeskuksesta. Ja ostin myös vihdoin uudet farkkucaprit, vaikka shortseja olisin halunnut. Tajusin vain, että tykkään capreista ehkä kuitenkin enemmän. Toukokuussa käytiin myös mökillä, kun mulle sattui yksi hieman pidempi vapaarypäs. Pete…

Villakangastakki ja huivi

Ihanaa, vapaapäivä! Mulla on itseasiassa nyt kolme peräkkäistä vapaata ja toivon, että saisin ideoita blogin puolelle, nyt on ollut sen verran hiljaista tällä saralla. Edelleen mulla on niitä luonnoksia tuolla, mutta… Mutta. Ajattelin tällä kertaa kertoa näistä ihanista talviuutuuksista, mitä bongailin taas jälleen kirppiksiltä. Ai että, kirppikset on niin kivoja paikkoja! Uusi villakangastakki tuli vastaan kierrätyskeskuksessa. Se oli luokiteltu kakkoslaaduksi, mutta ”ongelma” on helposti korjattavissa eikä se ole vaikuttanut itse käyttöön, joten korjaamisen kanssa ei ole ollut kiire. Mun vanha villakangastakki on muutaman vuoden vanha ja tykkään siitä ihan älyttömästi, mutta takki menee just ja just kiinni eli näyttää liian pieneltä, haha. Tämä uusi takki on isompi malli ja rakastuin pieniin ruskeisiin yksityiskohtiin ja tuohon…

90’s Party

Työkaverit järkkäs viikonloppuna ysäribileet. Ensin mietin, että no hitto en tosiaan lähde mihinkään YSÄRIbileisiin, mä haluun kasaribileisiin! Mutta, kuitenkin pieni ääni introvertin päässäni sanoi, että lähde vain, se on ihan kivaa. Ihan kivaa, vai mitä? Työvuorolistan ehdoilla mentiin, joten lähdin bileisiin autolla enkä maistanut kuin paria uutta siideriä työkavereilta ja ysärifiiliksessä Ville Vallatonta. Oli muuten pahaa. No, 90’s partyihin valmistauduin asun valinnalla. Mietin, etten haluaisi ostaa mitään uutta, varsinkaan mitään sellaista, mille ei ole käyttöä. Selailin Pinterestistä inspiraatiota ja inspis lähti seuraavista kuvista. Kuvat bongattu tästä ja tästä, pinnasin ne salaiseen kansiooni 🙂 Ajatus lähti muhimaan Peten vanhasta aidosta Nirvanan paidasta, jonka olen joskus vuosia sitten fiksannut itselleni sopivaksi, Peten luvalla tietysti. Leikkasin ahdistavan kaula-aukon silloin suuremmaksi ja…

Risteily, johon kuului yllätys

Tiistaina lähdimme Tukholman risteilylle, josta Pete minulle kertoi vasta loman alussa. Hän oli kertonut, että oli tehnyt varauksen ajat sitten, mutta ei halunnut pitää yllätystä loppuun asti, etten mä suunnittelisi mitään mökkireissuja tai muuta ja Pete joutuisi sanomaan kaikille ehdotuksille ei ilman sen kummempia selittelyitä. Kerroin tietysti asiasta Miralle ja Mira paljastikin, että Pete oli pyytänyt häntä mukaan ja olisi halunnut lähteäkin, mutta työvuorosuunnittelut eivät antaneet periksi heti lomalta paluun takia. Selevä. Vielä kotona ollessamme Pete lähti hakemaan toista pienempää matkalaukkua varastosta, mutta palasi tyhjin käsin ja sanoi soittavansa Jerelle, veljellensä, jolle laukku oli jäänyt Jenkki-reissun päätteeksi. Mä möläytin, että ei kai Jere ole lähdössä mukaan. Vitsi mä oonkin mukava ihminen. Lähdimme kotoa bussilla kohti…

Ensimmäisellä yrittämällä

Harvoin käy näin hyvä tuuri! Kun hakemalla haen jotain, en yleensä löydä mieleistä. Mistä nyt on sitten oikein kyse? Oon haaveillut jonkin aikaa semmoisesta helposta mekosta, mielellään kuvioidusta, lyhyestä mallista ja pienet hihat ovat olleet plussaa. Olen selaillut H&M:n nettisivua, välillä pyörähtänyt liikkeessäkin, olen selaillut myös Cubuksen, Gina Tricotin ja ties minkä vaatekaupan nettisivuja. Tiistaina lopetin vuoron aikaisin ja Peteltä tuli pyyntö, että hakisin hänet puoli neljältä töistä. Joten, lähdinpä sitten käymään kierrätyskeskuksessa, koska en jaksanut vaivautua kotiin. Kokeilin paria paitaa, housujakin, mutta ainoa mekko, jonka raahasin mukanani sovitukseen sillä ajatuksella, että ei se kumminkaan… Mutta kuinkas ollakaan, se istui päälle täydellisesti, oli hyvässä kunnossa ja viiden euron hinta vain hymyilytti! Mekon lisäksi ostin myös paidan…

Kesän vaatekapseli, osa 2

Kun lähtökohtana on sekamelska -värejä, printtejä, eri malleja- on hankala saada mitään kivaa kokonaiskuvaa kaikista kesäkapselin vaatteista. Saanko luvan pitää kaksi kesäkapselia? Tai sitten vain unohdan koko hemmetin kapselin kesäksi. Jooko? Kun kaps… kesävaatteisiin kuuluu hameita, housuja, shortseja ja mekkoja, myös yläosavalikoima on runsaampi kuin vaikka talvella. Muutamia tunikamittaisia yläosia on säilynyt käyttökelpoisina leggings-ajoista, joista pidän edelleen. Kun säiden lämmetessä tuli tarve (halu?) saada mekkoja, niitä myös päätin hankkia, koska kaapissa oli oikeasti vain yksi mekko, jota voi käyttää arkisin. Viime kesänä lupasin käyttää enemmän hihattomia mekkoja ja toppeja ja lopettaa allien piilottelu, koska en sentään omista maailman isoimpia alleja. Nih. Kaksi uutta mekkouutuutta löytyi vahingossa. Punainen löytyi Kierrätyskeskuksesta, maksoin siitä muistaakseni kolme euroa. Materiaali…

Kirppistellen uusia asuja

Tästä tuli nyt vähän niinkuin kolmiosainen tarina. Ensin kerroin verhoista ja sitten kuvailin uusien verhojen edessä kirppislöytöjä. Tämä on nyt sitten vähän niinkuin se kolmas ja viimeinen osa. Ostin kahdet uudet housut ja mätsäilin olemassa olevia vaatteita niiden kanssa. Ekana vedin kaapista yksivärisen paidan mustavalkoisten housujen kanssa. Ihana yhdistelmä mun mielestä ja kivan kesäinen. Tähän vielä sandaalit tai ne unelmien tennarit, joita en ole vielä löytänyt mistään. Koska olen hieman pöllö, leikin jotain ninjaa tai vastaavaa pelleä, kun näitä kuvailin. Oli hauskaa ja nyt tunnen itseni typeräksi. Korallin värinen paitakin on muuten kirppislöytö, jos en ihan väärin muista, niin viime vuonna tai sitä edellisenä paidan taisin UFF:lta bongata. Halusin kokeilla kuviollisten housujen kanssa jotain kuviota…

Kirppistellen uusia vaatteita

Rakastuin niin uuteen olohuoneen verhoon ja aurinkoi paistoi kivasti, joten pystytin uusien löytöjen kuvauspisteen verhon luo. Laitoin vähän kesämusaa Spotifysta ja avasin parvekkeen ovet, jotta parvekkeelle pakkautunut kuuma ilma loihtisi mulle kesäfiilistä entisestään. Hei, kyllähän tosta nyt piti nauttia. Jos missasit edellisen kirppispostauksen, eli nuo äsken mainitsemat verhot, klikkaa tästä. Kävin siis eilen ensimmäistä kertaa Espoon Kierrätyskeskuksessa. Jo edellisessä postauksessa kerroin, että ennen ovien avausta ulkona odotteli ihmisiä. Paikka tosiaan oli iso ja aikaa olisin voinut kuluttaa sinne enemmänkin, nyt hengasin siellä puolitoista tuntia, huh huh. Tällaiselle minirakolle oli ihana plussa se, että myymälästä löytyi asiakaswc! Vaikka ihmisiä oli paljon, ei kukaan ollut tiellä, sillä tilaa oli mukavasti. Jossain vaiheessa tosin joku mummo kärryjen kanssa meinas töytästä…

Tyylianalyysi

Olen ollut viisi vuotta vaatekaupassa töissä. Mielestäni muiden stailaaminen on kivaa ja ihan helppoakin, jos myymälästä löytyy mielessä olevat vaatekappaleet ja oikeat koot. Oman kropan stailaaminen on kuitenkin jäänyt vähän vähemmälle, joten #project333:sen alkaessa pyysin apua parturi-kampaajaltani, joka opiskelee stylistiksi. Hän ehdotti tyylianalyysiä. Päätettiin Leenan kanssa istua alas ja ensimmäisenä hän halusi tietää omista ajatuksistani. Mitä haluan peittää ja mistä tykkään omassa kropassani. Vastaukset oli helppoja. Haluan peittää käsivarret ja mahan. Sen sijaan rintoja ja peppua haluaisin korostaa. Vartalotyyppi Leena leimasi kroppani päärynän muotoiseksi, A-vartaloksi. Olen aina kuvitellut olevani omena, joten tässä suhteessakin oli kiva, että joku toinen katsoi kroppaani sillä silmällä ja sanoi, etten olekaan omena. Koska haluan korostaa omia muotojani, Leena neuvoi, että…

Viikko 43

Hihhei, näin ne viikot vaan etenee. (Hihhei?) Viikko alkoi ihanissa merkeissä, sain maanantaina nimittäin tietää ystäväni esikoisen syntyneen sunnuntaina. Melkein aloin itkemään, kun luin tekstarin. Onnea vielä heille <3 Olin jo pitkään nähnyt omituisia unia ja kärsinyt siitä, että olen heräillyt muka todella pirteänä aamuneljältä, joten päätin kokeilla pitää melatoniinista taukoa. Olenkin positiivisesti yllättynyt, sillä saan unen päästä yllättävän nopeasti kiinni ja nukunkin aika hyvin. En tiedä onko tosin sattumaa, että keskellä päivää iskee ihan älytön väsymys ja tekis vaan mieli sulkea silmät ja nukahtaa. Vaikka olisinkin töissä. Torstaina esimerkiksi meni suunnitelmat vähän persiilleen, joten olin töissä ihan liian aikaisin. Luin taukohuoneessa kirjaa odottaessani, että työvuoro alkaisi. Yhtäkkiä iski sellainen väsymys ja kylmä olo, että…

Navigate