pelit

9 Posts Back Home

Puhelimen sovellukset

Uuden puhelimen myötä ajattelin, että olis kiva vähän kertoa ja listata teille, mitä mun puhelimesta löytyy! Käytössä on siis nyt Samsungin S7 ja lyhyessä ajassa olen rakastunut puhelimeen täysin. Myönnän, etten varmastikaan vielä tiedä puhelimen kaikkia ominaisuuksia, mutta onneksi puhelimeen voi tutustua rauhassa. Google Googlelle löytyy tunnus ja sen myötä on helppo käyttää kaikkia Googlen palveluita. Gmail on puhelimessa aktiivisessa käytössä ja käytän Hangoutsia, en Whatsappia. Kuvat ja jotkut dokumentit ovat kätevästi tallessa Drivessa. Ainoa, mitä en Googlelta käytä, on Play Music ja Movies & TV. Google Maps auttaa pienissäkin asioissa ja Translate auttaa, kun kielipää ei toimi tai tiedän miten sana lausutaan, mutta en ole varma miten se kirjoitetaan. Some Sosiaalista mediaa puhelimestani löytyy Twitterin,…

Unohdetaan otsikko

Edellisestä julkaisusta on kymmenen päivää. Kymmenen! En voi mitenkään selitellä tätä hiljaisuutta fiksuin tavoin. Voin nöyränä myöntää, ettei oikein ole ollut kerrottavaa ja kun tietokoneen ääreen olen istahtanut, olen istunut pöydän toiselle puolelle, miehen koneen ääreen. Miksi? Olen pelannut. Mies päätyi ostamaan RollerCoaster Tycoonin pikkuveljen Planet Coasterin ja sitä on tullut pelattua, öhm, tarpeeksi paljon. Mun koneella tuota peliä ei pelata, koska, no, peli vaatii koneelta aika paljon. Käytiin jopa yks ilta hakemassa Petelle tietokoneeseen uusi näytönohjain, joten pelielämys on vieläkin parempi. Mitään peliarvostelua en nyt ole tekemässä, mutta onhan Planet Coasteria pakko kehua. Musiikki jää asumaan korvaan, pilkunviilaus on loputonta ja mä vaan yritän malttaa olla rakentamatta koko aluetta täyteen, ainakaan heti. Teen omat…

Pelaan Simsiä

Siinä se tuli. Tunnustin teille nyt sen, että pelaan Simsiä. Se on semmoinen peli, että mulla saattaa olla pitkiäkin aikoja, kun en Simsiä pelaa. Mutta sitten kun pelaan, pelaan aika paljon. Huomaan koukuttuvani peliin ihan yhtälailla kuin ennenkin. Muistan vielä, kun tuoreena kakskytvuotiaana vapaapäiväni kulutin Simsin parissa. Olisin voinut suunnitella häitä, mutta vapaapäivä Simsin parissa kuulosti paremmalta. Paras muisto Simsiin ei kuitenkaan liity omaan pelaamiseen. Muistan, kun alakoululainen lankoni teki Simsiin oman perheensä ja itki vuolaasti, kun äiti kuoli pelissä tulipalossa. Nykyään tyyppi on kohta 20-vuotias ja se kuulee asiasta vielä aina silloin tällöin. Oma pelaaminen on kehittynyt sille tasolle, etten enää niinkään pelaa tyypeillä. Tai no pelaan, jos osaan tehdä Simistä mielenkiintoisen. Viimeksi hurahdin peliin,…

Hauskaa vappua!

No mutta sehän on vappuaatto! Mitäs suunnitelmia teillä on? Meillä on tosi hurjat suunnitelmat tän vuoden vapulle, en jaksa odottaa! Mun päivä alkaa tänään sillä, että syön tukevan aamiaisen, käyn suihkussa, teen kevyen meikin ja laitan hiukset nätisti. Sitten mä lähden töihin myymään kaljaa! Illalla työvuoron päätteeksi taidan ostaa pari munkkia, limua ja ehkä vähän sipsiä. Sitten tulen kotiin katsomaan, että tekeekö Mies vielä töitä vai onko saanut siirrettyä hommat huomiselle tai ehkä ihan ensi viikolle. Jos töitä ei ole, voitais ehkä valita joku hyväntuulinen elokuva ja mässäillä munkit ja sipsit parempiin suihin. Huomenna sitten koko kansan ollessa krapuloissa mä aion ottaa niin hiton iisisti, jotta tää flunssa helpottais edes hiukan. Mies tekee töitä, jos…

Luurista

Mulla on ollut viime aikoina taas hankalaa aloittaa uutta postausta, koska en tiedä mistä aloittaisin ja mistä kertoisin. Toisaalta kerrottavaa ei ihan hirveästi ole, mutta välillä taas tuntuu, että kirjoitettavaa olis ihan liikaa. Ajattelinkin, jos saisin selkeyttä kännykästä kuvamuodossa, kertoisin näin mitä elämääni kuuluu. #viikkokuulumiset on ollut hetken aikaa pois käytöstä, joten menköön tämä siihen kastiin. Kuvaan kännykällä yllättävän paljon. Kamera on todella hyvä, se on kolme kertaa parempi kuin ensimmäinen digikamera oli. Aina on hyvä aika ihmetellä, miten teknologia kehittyy… Tässä heti ensimmäiseksi vähän esimakua siitä, miten mulla menee töissä. Hyvin menee, kunhan vain muistaisin käyttää niitä hanskoja koko ajan. Ihan mistä vaan voi saada pieniä naarmuja. Jugurttipurkeista, pahvilaatikon reunasta, juustopaketin kulmasta ja hyllynreunalistasta.…

Hetki pieni…

… otan pienet päikkärit. … katon ihan vaan hetken tätä. … tuun ihan sekunnin päästä. … vastaan sulle ihan kohta. Tätä mun elämään on kuulunut. Tuntuu ihan pieneltä hetkeltä, kun viimeksi painoin tuota sinistä Publish -painiketta. Julkaistujen juttujen lista sanoo toista. Mulla on tuolla pari tekstiä jemmassa, luonnoksina, mutta en saa aikaiseksi koota niistä mitään. Se vähän vakavampi postaus on edelleen iso kysymysmerkki, haluanko sitä ollenkaan julkaista. Onko se liian henkilökohtainen? Viime viikko meni kuin siivillä. Töitä, töitä ja töitä. Miran kanssa pidettiin pieni aivoloma perjantaina aamusta ja juteltiinkin tästä, että nykyään elämään ei oikein muuta kuulukaan kuin töitä. Vietämme töissä niin paljon ajastamme, että häppeninkit tapahtuu siellä. Töistä meet kaupan kautta kotiin, teet sitä…

Vuosi 2015

En ole ehtinyt oikein ymmärtää, että nyt oikeasti viedään tämän vuoden viimeisiä. Nyt tässä aamukahvilla voisin hetkeksi pysähtyä miettimään, mitä tähän vuoteen on oikein kuulunut. Muutto tulee varmaan tulevaisuudessa ensimmäisenä mieleen, kun ajattelen tätä vuotta. Asuttiin edellisessä asunnossa kuitenkin yhdeksän vuotta ja varmaan viimeiset neljä haluttiin sieltä pois. Vuosi 2015 alkoi siis todellisella mylläkällä, kun yllätyksenä helmikuussa irtisanottiin vanha asunto ja maaliskuussa muutettiin kerrostaloon kaupungin toiselle puolelle. Vuonna 2015 tapahtui myös töissä paljon. Sain uuden esimiehen, jonka kanssa oli todella kivikkoinen alkumatka. Nyt, vuoden viimeisenä päivänä, voin sanoa, että uusi esimies on aivan ihana. Tullaan tosi hyvin toimeen ja olen todella iloinen siitä, että hän on meidän myymäläpäällikkönä. Tämä todistaa sen, että tulen kaikkien kanssa…

Jouluasettelu

Torstain piti olla postipäivä. Olin laiska enkä poistunut kotoa mihinkään. Ja arvatkaa mitä! Se kannatti! Oli ihanan rentouttavaa vain olla ja seikkailla pitkin Commonwealthia. Sitten perjantaina olikin äksöniä. Tapasin ystävän, jota en ollutkaan nähnyt puoleen vuoteen (whaat, really?!) ja puhuttiin taas kerran ihania faktoja asiakaspalvelusta ja naureskeltiin työkommelluksille. Suunniteltiin tulevaisuutta ja manattiin nykyistä työmarkkinatilannetta. Tämän jälkeen lähdettiin miehen kanssa asioille ja aikomuksena oli hankkia proppuja, jotta viimeinkin saatais keittiöön hyllyt seinälle. Päästiin K-Rautaan asti, mutta siellä oli ihan vääränlaisia proppuja. Joten, meillä ei vieläkään ole keittiössä seinähyllyjä. Käytiin postissa itseasiassa kahdesti, koska luulin, että yksi paketeista olisi ollut Smartpostissa, mutta kummatkin paketit olivatkin itse Postissa. Haha, idiootti. Illasta mun piti lähteä Miran kanssa vielä jouluostoksille,…

Viikko 46

Viikko vaihtuu ja on siis taas viikkokuulumisten hetki. Otin töissä tehtäväkseni hoitaa uutta vastuualuetta. Tehtävä on tavallaan ihan uusi juttu ja otin sen vastuulleni, koska muut ”eivät osaa”. Hommaa on ollut kiva hoitaa ja hoidan jatkossakin mielelläni, jos kukaan ei halua opiskella aihetta. Piirtelin omaksi ilokseni (ja serkkuni naurun kohteeksi). Keitin kananmunia ja löysin jotain outoa. Itse kananmuna oli kuitenkin ihan syötävä eikä siinä ollut edes mitään merkkiä tämmöisestä… öö. Purkautumisesta? Innostuin meikkaamaan vahvemmin, jotta heikkouksiani ei huomata. Instagramiin kirjoitin ”Reilumpi silmämeikki valehtelee joskus”. Jokin aikaa sitten työkaverini kysyi, etteikö se väsytä lainkaan, että teeskentelen töissä jotain, mitä en ole. Nyt on pakko jo sanoa, että kyllä se väsyttää ja pirusti. Nyt on vain pidettävä mieli…

Navigate