perhe

10 Posts Back Home

Nelinkertainen täti

Musta tuli lauantaina neljännen muksun täti. Tätiydyin viisi ja puoli vuotta sitten, kun olin juuri täyttänyt 24. Käly nro 1 toi maailmaan keltaisen pojan, koska poika päätti tulla maailmaan muutama viikko liian aikaisin eikä maksa ollut vielä kehittynyt kunnolla. Poika vietti aikaa sinisessä kaapissa ja näin pojasta katosi keltaisuus ja maksa kehittyi loppuun. Meitä pyydettiin epävirallisiksi kummeiksi, koska emme kuuluneet kirkkoon. Pian tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Käly nro 1 toivoi pojalle pienempää sisarusta. Se tuli sanottua jotenkin sivulauseessa, mutta ei toivo toisesta lapsesta tullut yllätyksenä. Samoihin aikoihin veli tuli vaimonsa kanssa kylään ja meille kerrottiin, että Käly nro 2 odottaa vauvaa. Samaan aikaan olin todella innostunut ja iloinen pikkuveljeni puolesta, kun taas samaan aikaan olin helpottunut…

Migreenistä ja vähän sieltä välistä

Mulla oli suunnitelmia tälle vapaapäivälle. Olin varannut pyykkituvan aamulle ja ajattelin vähän siivoilla ja muutenkin puuhailla juttuja kotona. Heräsinkin sitten migreeniin ja pyysin Miestä käymään pesutuvalla ja perumaan pyykkiajan. Mies lähti töihin ja mä jäin vällyjen väliin toivomaan, etten oksenna. Kun huono olo paheni, toivoin ehkä vähän kuolemaa, koska migreeni on paskin vieras ikinä. Migreeni mulla on todettu vasta aikuisiällä ja luulen itse, että se on kytköksissä jotenkin stressitasooni ja ihan jaksamiseen. Pahin migreeni mulle on tullut aikoinaan kamalassa stressissä enkä ollut saanut syötyä koko päivän aikana mitään. Sellaista fiilistä en enää ikinä haluaisi. Siinä sitten sängyllä maatessani mietin, että mistäköhän migreeni oli taas tullut. Välillä mua palelsi, vaikka mulla oli päällä pitkähihainen yöpaita ja…

Valokuvatorstai – Fontti

Suloinen serkkuni täytti kuustoista! Aaapuva, mä tunnen itteni vanhaksi! Kahvittelemaan ei päästy, mutta lähetän tytölle pikkupaketin ja värikynillä tein kirjekuoresta semmoisen, jota postimieskin saa ihastella. Kuvat nappasin eilen illalla huonohkossa valaistuksessa kännykällä ja oli muka hirveen vaikea keksiä tän viikon valokuvahaasteeseen kuvaa, mutta viettäessäni töissä kahvitaukoa selasin kännykästä kuvia ja mietin, että no tässähän se fontti on. Värittäminen on kyllä ollut semmoista letkeetä hommaa, että aika kuluu huomaamatta. En sitten tiedä onko se hyvä vai huono asia 🙂 Värittämisen ansiosta oon alkanut vähän kehittää omia piirrustustaitojani, tosin ihan vaan perustasolla. Tänäänkin piirsin töissä aikani kuluksi Instagramin logon. Piti muka tehdä siitä kyltti myymälään, mutta sinne se kuva jäi pöytälaatikkoon. Jos sitä huomenna…

Viikko 45

Marraskuun eka viikko on lopuillaan ja säät on ollu kummalliset. Eipä oo tarvinnu miettiä renkaiden vaihtamista, koska en aja kauheen myöhään enkä aikaiseen. Mun päässä vilisee edelleen niitä sellaisia hetkiä elämästä, kun tapahtuu jotain, miten reagoin, mitä sanon ja mitäs sitten… Tosin nyt vähän vähemmän, mutta silti mietin. Ja hymyilen itekseni. Tai sit verenpaineet nousee, riippuu vähän mitä ajattelen. Melatoniinia en ole oikeastaan edes kaivannut. Nyt pitäis koputtaa puuta. Ettei vaan käy niin, että yhtäkkiä taas tarvisinki niitä. Sen sijaan, että mä valvoisin ja etsisin unta, niin Miehellä on ollut puolestaan unen etsimisessä haasteita. Kävin morjestaa äitiä ja sen uutta kotia. Näytti tosi kivalta ja vihjaisin Miehellekin, että äidillä on vuodesohva… Eli, riitoja odotellessa? No…

Viikko 44

Olen suunnitellut pääni sisällä yksittäisiä tapahtumia, kun ne tulee kohdalle. Esimerkiksi konfliktitilanne jonkun tietyn ihmisen kanssa. Että miten reagoin ja mitä sanon. Tai kun tapahtuu jotain, mitä olen odottanut niin pitkään. Miten reagoin ja mitä sitten tapahtuu? Pidän melatoniinista taukoa ja päätin jatkaa sitä taukoa vielä ainakin tämän viikon. Nukkuminen on ollut ihan normaalin oloista ja unen päästäkin olen saanut ihan hyvin kiinni. Fyysiset fiilikset uumoilee flunssaa, joten viime viikon huonon olon tulemiset ja menemiset jatkuvat. Ulkona pääsin hengailemaan kameran kanssa, mikä oli ihan huippua. Varsinkin, kun Mies lähti mukaan. Yksin on välillä ihan urpoa lähteä leikkimään kameran kanssa, mutta kaksin se on kivempaa, kun voi urpoilla yhdessä.   Voi että kun haluaisin kirjoittaa vaikka mitä.…

Kirppiksellä

Kirppiksillä kiertely on mukavaa ja vielä kivempaa on, jos löytää jotain ihanaa. Mulla itselläni käy niin, että jos lähden kirppikselle etsimään jotain tiettyä, en ikinä löydä sitä mitä haen. Joten lähden kirppikselle hakemaan yleensä ”mitä vain”. Tietysti aina salaa toivon, että löytäisin mielekkäät kengät, jonkun kivan huivin tai ihan vaan jonkun näppärän sisustusjutun. Tänään lähdin kälyn kanssa Myyrmäki-hallin kirppikselle eikä löydetty alueelta autolle paikkaa, vaan auto jouduttiin viemään Myyrmannille asti. Oli kiva kävellä syksyisessä säässä ja jutella taas mitä mieleen juolahti. Kumpikaan meistä ei ollut ikinä kyseisellä kirppiksellä käynyt, joten ihmismäärä ja tavaramääräkin yllätti molemmat. Yllätyin, kun saimme paikan kierrettyä ehkä tunnissa läpi. Hyvin huomasi, että molemmilla on harjaantunut ”kirppissilmä” eli huomaa heti onko myyjällä mitään,…

Viikko 40

Miksi loman jälkeen tuntuu aina hirveän raskaalta palata töihin? Miksi en voinut jäädä kotiin nukkumaan? Tällä kertaa töihin paluu oli jotenkin extravaikea. Onneksi jo ensimmäisenä päivänä näin ihania asiakkaita ja äiti teki yllätyskäynnin työpaikalleni. Mulla on niin ihania asiakkaita, että niiden takia jaksan töissä. Vaikka joku osaakin olla välillä hankala, en tee siitä itselleni ongelmaa. Viikko meni sekalaisissa fiiliksissä. Odotan yhtä suurta muutosta ja olen asettanut itselleni sitä varten deadlinen. Kun muutosta suunnittelin, tein mielestäni realistisen suunnitelman. Vuosi lähestyy loppuaan ja nyt alkaa … ei, ei stressaamaan, mutta alkaa vähän jännittämään, että joudunko tekemään uuden suunnitelman. Tekeekö se musta heikon? Loman jälkeen pitää aina miettiä, milloin olisi ehkä mahdollinen seuraava loma ja sitä pitää alkaa jo…

Legoja

Kävin kuvaamassa legoja. Mainitsin asiasta ohimennen ja unohdin tämän jutun kuvitteelliseen pöytälaatikkoon. Ensimmäisen kuvauspäivän kuvamäärä oli hyvä ja olin todella tyytyväinen kuviin. Olin todella innostunut vielä siinäkin vaiheessa, kun siirtelin kuvia koneelle ja pääsin käsittelemään kuvia. Legoja oli helppo kuvata, mutta mielikuvitusta sai käyttää. Legoille oli keksitty tarina ja tarinaa hyödyntämällä sai erilaisia tilannekuvia. Auton suunnittelija, toimittaja ja kameramiehet. Yleisö, lava ja erillinen kääntyvä lava autolle. Valonlähteenä oli kameran salaman lisäksi pari kohdevalaisinta ja ”heijastimina” toimi peltikansi, folio, läpinäkyvä muovinen kansi ja ihan tavallinen valkoinen A4 paperi. Kuvauspäivinä ei liiemmin ollut auringonvaloa ja jos se sattui loistamaan ikkunasta sisään, sälekaihdin laitettiin kiinni. Taustalla kokeilimme foliota ja peltikantta, mutta ne oli aika kylmiä ja kovia taustoja. Muutamiin…

Päivä laivalla

Käytiinpä tossa ekan lomapäivän kunniaksi Tallinnassa. Aikomuksena oli hakea vähän halpaa juomaa, kuten moni muukin kanssamatkustaja. Arkipäivän kunniaksi saimme viettää aikaa laivalla vanhusten kanssa. Ah. Miehen vanhin nuorin pikkuveli lähti meidän mukaan. Tyyppi oli tullut meille jo sunnuntaina syömään ja pelailemaan, joten maanantaina söimme yhdessä aamupalaa, joka tosin jäi vähän köyhäksi, koska jotkut ei tapansa mukaan syö aamupalaa ja joku oli ehkä vähän huonossa kunnossa. Krhm. Tallinnan reissu tehtiin hyvin pikana. Lähdimme autolla, jätimme auton satamaan ja jo reilu kuuden tunnin päästä tulimme takaisin ja pakkasimme auton täyteen juotavaa. Tallinnan päässä kävelimme vain laivasta ulos, kiersimme satamarakennuksen ja kävelimme melkein suoraan takaisin laivaan. Semmoista. Siinä tuli ehkä tuhat askelta. Käyttäydyttiin kuin parikymppiset, tosin yks…

Week 37

I know, it’s tuesday already and I’m not sure what to tell you guys about my last week. My another summer vacation started friday little earlier than I thought. I supposed to work until 2pm, but I was having long coffee break with my co-worker, who was having her last day with us. I was making her a binder as a goodbye gift and she loved it so much she cried. She is so super. So last week I was making that binder. And I kept coloring my adult coloring book. I really think it’s good time to shut down my brain and just let my mind … be. One day I wanted to go to…

Navigate