valokuvaus

10 Posts Back Home

Kun kevät tuli ryminällä

Meitä on hellitty lämmöllä ja auringolla. Kevät tuli sittenkin ja ihan yllättäen. Tällä kertaa lumi ei yllättänyt autoilijoita, vaan lumen sulaminen nastalla kulkijat. Mulla on aikuisiällä ollut selvä kevään merkki juurikin se, että saa vaihtaa autoon renkaat. Tänä vuonna olin liikkeellä turhan myöhään, mutta ajatus vielä takatakatalvesta kyti mielessä. Nyt päätin, ettei mitään takatalvea enää tule. Tosin juuri katsoin, että viikon vaihteessa taitaa yöt olla kylmiä, mutta pitänee sitten ajella extravarovaisesti, jos olen yöllä jostain kumman syystä liikenteessä. Tuntui, että sää muuttui ihan viikossa. Yhtäkkiä ei enää tarvinnutkaan talvitakkia eikä edes villakangastakkia. Aurinkolasit piti etsiä (olin piilottanut voimakkuuksilla olevat aurinkolasit turhan hyvään piiloon) ja talvisaappaat sai unohtaa laittaa jalkaan. Nilkkureista sai ottaa pois villapohjalliset ja…

10 matkakuvaa ja tarinat niiden takana

Nyt kun matkakuume alkaa ottamaan musta tiukemman otteen, oli tähän kuvahaasteeseen ihana ryhtyä! Oli ihana selailla vanhoja kuvia ja edelleen harmittelen, mitä ihmettä tapahtui vuoden 2005 Thaimaa-reissun kuville… Mulla on jossain arkistossa äidin kameralla napatut kuvat, mutta omille kuville on tapahtunut ”jotain outoa” eikä niitä enää löydy mistään. Tosin, kuvat on otettu järkyttävän huonolla digikameralla, joten kuvien laatu on surkeampi kuin sen aikaisten filmikameroiden, haha. Mutta, tässä mun valinnat kymmenestä kuvasta. Kuvia on tosin 11, kun tuosta yhdestä aiheesta en osannut lainkaan päättää parempaa kuvaa… 1. Kuva lentokoneen siivestä Matkalla Las Vegasista New Yorkin JFK:lle. Olin muutama päivä aiemmin huomannut hauskan idean ottaa kuva lentokoneen siivestä ja yritettiin Peten kanssa toteuttaa kuva. Meni hieman metsään,…

Joulupäivänä Eiranrantaan

Meidän joulu oli mukavan rauhallinen, toivottavasti myös teillä muilla! Joulupäivänä oli aivan mahtava sää, joten Peten ehdotuksesta lähdettiin käymään kävelyllä. Hypättiin autoon kameran kanssa ja ajettiin Eiranrantaan. Oltiin rannalla ehkä tunti ja onneksi kamera tuli mukaan, sillä rannalle saapui kaksi kaunista pitkäkaulaa. En ole varmaan ikinä ennen käynyt Eiranrannassa. Liikkeellä oli yllättävän paljon muitakin ulkoilijoita. Fiiliksestä ei välittynyt mitenkään joulu eikä varsinkaan säästä. Oli hieman pakkasta, mutta lunta ei ollenkaan. Eiranranta on kesällä varmaan huikea paikka ja uimassakin siellä voisi joskus käydä. Eiranrannassa on Sauronin silmä, tai no. Ainakin se meidän mielestä näytti aivan siltä. Oikeasti se olikin muistomerkki Itämerelle jääneille vainajille, joskus semmoinen paatti kuin MS Malmi jäi myrskyn silmään. Muistomerkille oltiin kannettu kynttilöitä…

Kesäloman välipäivitys

Puolet kesälomasta on nyt vietetty. Jos nyt oikein tarkka haluaa olla, niin oikeastaan jo yli puolet. Ajattelin tulla aikani kuluksi hieman kertomaan mitä ollaan touhuttu. Ensimmäinen viikko vietettiin mökillä. Ensimmäinen ärsytys tuli siitä, että kamerani laturi oli jäänyt kotiin. Peten veli asusteli meillä ja lupasi lähettää laturin seuraavan majapaikan kaupunkiin. Toinen kesäloman ärsytys tuli valitettavasti siitä säästä, vaikka lupasinkin, etten siitä valita. En valittaisi, koska en voi säälle mitään. Mutta fakta on se, että mökillä jäi tekemättä niin paljon, koska koko ajan tuuli, satoi tai jotain muuta yhtä ihanaa. Mökillä oli kuitenkin aivan hemmetin ihanaa ja rentouttavaa. Onneksi grilli on katoksessa, joten pystyimme nauttimaan grilliruuasta säällä kuin säällä. Syötiin kaikkea ihanaa ja hyödynnettiin myös oman maan…

Kesäloman alku

Terveiset villasukkaiselta lomalaiselta! Tultiin maanantaina mökille mukanamme muutamat laukut, joihin oltiin pakattu muun muassa oma iso peitto, lämpimiä vaatteita, villasukat ja pyyhkeet. Oli ihan hyvä veto ottaa villasukat mukaan, koska mökin lattia on kylmä ja ulkona istuessa pelkät tavalliset sukat eivät olisi riittäneet. Aurinko on vain vilkaissut meihin, enemmän pilvet ovat peittäneet taivasta ja tuuli on tehnyt lomasta vilpoisen. Ensimmäisenä iltana myös ukkonen vieraili aivan päällämme ja salaman iskiessä johonkin ihan lähelle meinasi kesän ensimmäiset grilliruuat mennä väärään kurkkuun. Ukkosen hieman väistyessä uskaltauduimme kuitenkin heittämään talviturkkimme. Lupasin ennen lomaa, etten valita säästä. Sää on asia, johon ei vain yksinkertaisesti voi vaikuttaa. Ja sitä paitsi loma on loma, vaikka olisi millainen sää. Päätin, että nautin lomasta,…

Pölyä kuvissa

Mua on ärsyttänyt pitkään, kun järkkärillä ottamissani kuvissa on ollut jotain tummia pisteitä, ilmeisesti pölyä. Olen yrittänyt putsata kameraa ja objektiivia kevyesti silloin tällöin, mutta siellä kuvissa ne pölyt vaan leijailee. Kuvia muokatessa pölypisteistä on päässyt kuitenkin ihan näppärästi eroon, mutta eihän sitä jokaisesta kuvasta jaksa niitä pölyjä siistiä pois. Varsinkin, kun pölypallerot ovat siellä sun täällä ja koko ajan silmä bongailee uusia sotkuja. Isoja, pieniä, haaleita ja vähän tummempiakin. Ensin ajattelin, että kuvausapuna käytettävässä paperissa oli likaa, mutta pilkkuja näkyi myös paperittomissa kuvissa. Sitten luulin, että päässäni oli vikaa. Tajusin siis vasta aika myöhään, että kyseessä oli tosiaan pöly. Googletin asiaa ja selvisikin, ettei pienemmät pölyt välttämällä näy isolla aukolla kuvattuna ja mä kuvaan…

Kevään kuulumiset

Ihan kohta on huhtikuu. Päivät on ollu aurinkoisia ja lämpimiä. Kesä on oikeesti ihan lähellä. Silti olen jotenkin todella poikki. Kun pitenevien päivien kuuluisi antaa energiaa, mä vaan väsyn. Olen kyllä innoissani auringosta ja taivutan sälekahtimet usein auki aamuisin, silti, olen väsynyt. Energia riittää pieniin kotitöihin ja pakollisiin tehtäviin, kuten ihan töissä käyntiin. Sitten mä vaan koomailen. Mitä mulle siis kuuluu kevääseen? Hypertelen uusia lyhyitä hiuksiani ja tajuan, että niitä pitää pestä useammin. Ennen kun pesin hiukseni ehkä 4-5 päivän välein, nyt väliä on ollut vain kaksi päivää. Toisaalta tämä ei haittaa, koska päänahan hierominen suihkussa on kivaa ja uusi hiustenkuivaaja on ihan supertehokas. Ja ai että kuinka mukavaa, ettei näitä hiuksia tarvitse juurikaan laittaa. Fiksailin vähän…

Näin loma sujui

Viikko sitten suunnattiin kohti Silja Symphonya ja tarkoitus oli vähän päästä irti arjesta. Mukaan rennot asut, jotain vähän siistimpää puettavaa ja hyvä mieli. Tarkoitus ei ollut tehdä mitään ihmeellistä, mutta tavaksi tulleet ruokailut eivät muuttuneet mihinkään; lähtöiltana buffetin antimet ja Tukholman päässä El Capitanin karitsaherkku, oijoi, nami.Työviikolla olin käynyt työkaverin kanssa kierrätyskeskuksessa ex tempore ja mukaan lähti ylläoleva hauska punainen paita. Kuvio vie huomion pois mahasta ja paidassa on nätti leikkaus. Pesin paidan heti, koska halusin sen mukaan laivalle. Rentona asuna toimi siis uusi paita ja turvalliseksi muodostunut ruutupaita. Tukholman päässä päivä vierähti todella minimalistisessa meikissä, mutta illaksi repäisin ja olin jopa ilman silmälaseja. Laivalla tein pienen ostoksen, josta ehkä myöhemmin vähän lisää, mutta nyt…

Keskellä ei mitään

Tänä vuonna ystävänpäivä jotenkin unohtui. Tai siis, muistin kyllä päivän ja lähetinkin yhden kortin rakkaalle ystävälle. Mutta kun loma osuu ystävänpäivälle eikä lomalla tuijotella kalenteriin, ystävänpäivä unohtui helposti. Ystävänpäivän aamiaisella sanoinkin vain Petelle, että ai niin, hyvää ystävänpäivää. Vasta illasta muistin lähettää parille ystävälle heipat, kun vilkaisin kännykkään ja näin päivämäärän. Eli tosiaan nyt vietetään jonkinlaista lomaa. Mä sain ihanasti sumplittua viikon vapaata ja siihen suunniteltiin laivareissu ja heti sen perään mökkeilyä. Tavoitteena on nukkua paljon, viettää aikaa yhdessä ja katsoa uusin kausi Modern Familya. Ja koska ollaan keskellä ei mitään, aloitettiin Walking Dead alusta, taas, koska täällä pimeydessä ja hiljaisuudessa kyseinen sarja saa ihan uuden ulottuvuuden. Kaivoin kameran esiin ja kävin eilen hyppimässä pihalla…

Unohdetaan otsikko

Edellisestä julkaisusta on kymmenen päivää. Kymmenen! En voi mitenkään selitellä tätä hiljaisuutta fiksuin tavoin. Voin nöyränä myöntää, ettei oikein ole ollut kerrottavaa ja kun tietokoneen ääreen olen istahtanut, olen istunut pöydän toiselle puolelle, miehen koneen ääreen. Miksi? Olen pelannut. Mies päätyi ostamaan RollerCoaster Tycoonin pikkuveljen Planet Coasterin ja sitä on tullut pelattua, öhm, tarpeeksi paljon. Mun koneella tuota peliä ei pelata, koska, no, peli vaatii koneelta aika paljon. Käytiin jopa yks ilta hakemassa Petelle tietokoneeseen uusi näytönohjain, joten pelielämys on vieläkin parempi. Mitään peliarvostelua en nyt ole tekemässä, mutta onhan Planet Coasteria pakko kehua. Musiikki jää asumaan korvaan, pilkunviilaus on loputonta ja mä vaan yritän malttaa olla rakentamatta koko aluetta täyteen, ainakaan heti. Teen omat…

Navigate