Viikko 33

Tjaaah. Kulunut viikko on lentänyt kuin siivillä. Viikko meni todella nopeasti, mutta oli jotenkin t o d e l l a raskas.

Kävin kaverin luona ensimmäistä kertaa! Mulla on melkeinpä aina sellainen hassu jännittynyt olo, kun menee jonkun luo ekaa kertaa tai vaikkapa jonkun kaverin uuteen asuntoon. En tiiä varsinaisesti miksi mua jänskättää, mutta ainakin kun menee uuden tuttavuuden luo ihan ekaa kertaa, niin ehkä siinä jännittää sitä onko tyypistä saanut ihan oikean käsityksen 😀 Kaverilla oli oikein söpö koti ja kekseliäät ”miellekartat”. Mun ei siis tarvinnut järkyttyä pienen ja suloisen kaverin pääkallo-tauluista, koska niitä ei ollut.

Söin töissä hyviä ruokia, tehtiin kotona hyvää ruokaa ja yks kerta hain ruokaa kaistalta. Tänään oltiin laiskoja ja tilattiin ruoka kotiin.

kaista

Viikolla tuli pitkästä aikaa naisellinen tarve hankkia uudet reiät korviin. Mulla on joskus teininä ollut toisessa korvassa kaksi ja toisessa kolme lävistystä, mutta umpeutuivat sitten aika nopeasti silloin. Eivät kai ihan kunnolla parantuneet ne reiät. Nyt sitten kävin laittamassa uudet reiät, mutta toisin kuin kuvittelin, niin reikiä ei voinutkaan laittaa tismalleen samaan kohtaan kuin missä olivat olleet. Mutta ei haitannut, sain korviin silti uudet kultaiset korvikset!

earrings

Perjantaina vanhempieni läppäriin tuli ihmeellinen ongelma ja koska Mies ei pystynyt selvittämään ongelmaa etänä, ajoimme paikan päälle fiksaamaan probleemaa. Veljenpoika oli siellä hoidossa ja tajusin, että en oo sitä muksua nähnyt piiiitkään aikaan. No, alkujännityksen jälkeen poikaa ei enää jännittänytkään meidän naamat, vaan rohkeasti poika komensi tätiä 😀 Satuimmepa sitten törmäämään koko perheeseen ja jouluksi kotiin tulevaan veljentyttöön. Mies sai fiksattua läppärin viiden tunnin selvittelyjen jälkeen ja kotona oltiin vasta puoli yhdentoista jälkeen.

Autoon tuli tasaluku. Juurikin silloin, kun ajelimme vanhempieni luota kotiin.

kilsat

Lauantaina eli eilen käytiinkin sitten terassilla. Kehäradalle naureskeltiin, kun juna, mihin oltiin suunniteltu menevämme, olikin peruttu ja sitä seuraavaa sitten odoteltiinkin 20 minuuttia. Loistavaa hei!

vrhoitaa

Terasilla viihdyttiin pidempään kuin oli tarkoitus, mutta lähdettiin juuri sopivaan aikaan! Kotiin päästiin nopeasti ja alettiin saman tien tekemään ruokaa ja loppuilta hengattiin keskenämme ja rupateltiin ties mistä.

Alettiin suunnittelemaan ensi vuoden Jenkki-reissua. On sitten taas, mitä odottaa! Alla oleva kuva on viime reissulta ja tuonne aiotaan uudestaanki mennä! 🙂

lasvegasMä odottelen vielä mun tulevia lomaviikkoja, kaksi on vielä jäljellä. Ihan oikeastaan innolla odotan, vaikkei suunnitelmissa mitään kovinkaan ihmeellistä ole. Töissä on ollut ihana käydä, kun selkeästi osaan asennoitua siihen hommaan taas enemmän sillä fiiliksellä, että se on ”vain” työpaikka. Silti, en tiedä miksi, mutta silti oli yllättävän raskas työviikko!

Onko jollain muullakin vielä loma edessä?

Leave A Reply

Navigate