Vuosi 2017

Viime vuosien tapaan halusin tehdä yhteenvedon tästä kuluneesta vuodesta. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut vuonna 2017?

Tammikuussa flunssailin ja innostuin bullet journalista. Ensimmäiseen bullet journaliin mahtui koko vuosi, lukuunottamatta siis ihan ekoja viikkoja vuodesta. Pete ihmetteli koko bujon tarkoitusta ja halusi mulle sähköisen bujon. No, mun mielestä kirjoittelu, piirtely ja sommittelu ihan tavalliselle paperille on rentouttavaa. Vinkkinä, että kyllä bujoa pystyy ihan sähköisenäkin tekemään ja pitämään. Mulle vihko sopii hyvin.

Alkuvuodesta kotiutimme myös uuden sohvan.

Helmikuussa kävimme mökkeilemässä ja laivailemassa. On kiva tuulettaa ajatuksia arjesta myös keskellä talvea ja suunnitelmissa onkin viettää ansaittuja lomapäiviä taasen samaisella mökillä. Ja tietysti perinteisesti jäädä taas loskasohjoon jumiin auton kanssa. Se on niin mukavaa.

Kevään tullessa työpaikka muutti uusiin tiloihin ja työporukka kasvoi muutamalla tyypillä. Aloin enemmän miettimään tulevaisuuttani kaupan alalla ja sanoin taas ääneen mitä haluaisin tehdä isona. Uusi myymälä avattiin ja aloin viihtymään paremmin töissä, kun sain enemmän vastuutakin. Avasimme kalatiskin ja mun piti päästä koulutukseen asian tiimoilta, mutta se vaan jäi. Sen sijaan tauotin tiskillä ja hääräilin paljon tiskin takana paistaen croissantteja ja muita semmoisia herkkuja. Pääsin kalankäsittelykoulutukseen ja se oli siistiä!

Huhtikuussa luin KonMarin. Innostuin aatteesta, mutta joskus myöhemmin unohdin jatkaa maritusta (huoh, miten typerä sana, maritus). Voisin ehkä syventyä tähän asiaan uudestaan.

Kesäkuussa vietettiin Juhannusta ennakkoon, sillä olin töissä viralliset päivät. Juhannus oli vilpoinen, mutta vilttiin kääriytyneenä parvekkeella pärjäsi hyvin. Kirjoitin myös vuorotyöläisen unirytmistä ja jotenkin selvisin siitäkin hengissä.

Heinäkuussa täytin vuosia ja iloitsin, kun edelleen kyseltiin henkkareita. Kirjoitin myös työttömyydestä osallistuessani YTK:n kamppikseen. Oli haastavaa palata ajassa taaksepäin, mutta homman ”valmistuttuessa” tuli huojentunut olo. Ehkä vihdoin sain asialle päätöksen?

Elokuussa vietettiin lomaa ja Pete yllätti mut täysin odottamattomalla tavalla ja sain huikean muiston.

Syksyllä vietettiin muutamia pihvipäiviä (juttuihin pääsee tästäja onnistuin vihertämään hiukseni. Lupasin olla puhumatta hiuksista hetkeen, kun sain vihreyttä pois, joten hys. Kotiin ostettiin tunnelmaa luomaan Hue ja kävin pyörähtämässä ysäribileissä.

Marraskuussa vaihdoinkin yllättäen työpaikkaa ja blogi oli hiljaisempi. En oikein kirjoitellut kuulumisiani, mutta muun muassa ihmettelin asioita. Työmatka piteni ja työkuviot alkoivat tuntumaan enemmän omalta itseltäni. Olin aiemmin puhunut entiselle työnantajalleni haaveistani ja hän halusi auttaa minua. Tämä on yksi askel lähemmäs haavettani ja seuraavan askeleen voisin ottaa joskus parin vuoden päästä, kun tämän homman hanskaan.

Joulukuu oli myös hiljaisempi blogin puolella. Joulufiilistä ei ollut, vaikka koristelin kotia ja kuuntelin jouluradiota. Jouluaaton olin töissä ja illaksi menimme appiukon luo syömään.

Tänään, uudenvuodenaattona, joudun sukeltamaan sänkyyn aikaisin ja todennäköisesti melatoniinin saattelemana, sillä vuosi 2018 alkaa aikaisella aamuvuorolla. Odotan innolla huomista ihan senkin takia, että voin aloittaa uuden bullet journalin ja Hyvän mielen vuoden. Tänään on aika rentoutua ja valmistautua tulevaan.

Vuoden 2018 lupaukseni? Olla enemmän läsnä, tehdä enemmän mukavia asioita ja stressata vieläkin vähemmän.

Kiitos teille kuluneesta vuodesta ja oikein ihanaa ja onnellista vuotta 2018!

2 Comments

Leave A Reply

Navigate